Tradekan sairauskassan säännöt

Yleiset määräykset

1 §

Vakuutuskassan nimi on Tradekan sairauskassa.

Kassan kotipaikka on Helsinki.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjenmukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finassivalvonnalle. Kassan sairausva­kuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa tulee olla vähintään 300 jäsentä.

Toimintapiiri ja jäsenyys

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin yhtiöihin ja yhteisöihin työsuhteessa olevat henkilöt

1. Osuuskunta Tradeka
2. Restel Fast Food Oy
3. Restel Liikenneasemat Oy
4. Restel Mexican Food Oy
5. Restel Oy
6. Restel Ravintolat Oy
7. Tradeka-sijoitus Oy
8. Tradeka-Yhtiöt Oy
9. Lehtipiste Oy
10. Med Group Oy
11. Paletti Oy
12. Papua Merchandising Oy
13. Restel Fresh Food Oy
14. Tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt

Edellä 1-10 kohdassa mainittuja yhtiöitä ja yhteisöjä kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa osakkaalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa. Hallitus päättää pääasiallisen toimeentulon rajat. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi.

Kassan jäseniä ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja jäsenyys on pakollinen. Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemas­saolo. Kassan jäseneksi liittyminen on kuitenkin vapaaehtoista niiden osakkaaseen työsuhteessa olevien henkilöiden osalta, jotka ovat työsuhteessa silloin, kun yhtiö liittyy kassan
toimintapiiriin. Jäseneksi on liityttävä kuuden kuukauden kuluessa kassan toimintapiiriin liittymisen jälkeen.

Kassasta eroaminen ja erottaminen

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

6 §

Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.

Osakasta ei voida erottaa kassasta.

7 §

Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

Vakuutusmaksut

8 §

Kassan jäsenmaksu on 1 prosenttia jäsenen osakkaalta tai tältä sairauskassalta saamasta ennakkoperintä­lain (1118/1996) alai­sesta palkasta, kuitenkin enintään 420 euroa kalen­teri­vuo­dessa. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta tai lomaltapaluurahasta ei peritä jäsenmaksua. Jä­sen­mak­sun vuo­tuista enim­mäismäärää voidaan marraskuussa pidettä­vän edustajiston kokouk­sen pää­töksel­lä tarkis­taa seuraavan vuoden alusta lukien yleisen palkkatason muutosta vastaa­vasti.

Kukin osakas suorittaa kassalle kannatusmaksuna 0,22 prosenttia jäsenille maksamistaan
ennakkope­rintälain alaisista pal­koista. Lisäksi Tradeka-Yhtiöt Oy maksaa lisäkannatusmaksuna 0,8 prosenttia omistamiensa yhtiöiden jäsenille maksamista ennakkoperintälain alaisista palkoista.

9 §

Osakas pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta ja tilittää sen kassalle palkanmaksun yh­teydessä.

Osakas tilittää kannatusmaksun sairauskassalle kuukausittain viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä.

Sairauskassa laskuttaa lisäkannatusmaksun Tradeka-Yhtiöt Oy:ltä kuukausittain.

10 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mai­nittua jäsenmak­sua enintään 25 prosentilla. Maksun muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin to­teutettava sääntömuutoksena.

Sairausvakuutuslain mukainen toiminta

11 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuis­sa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuk­sista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa; sekä

6) tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä.

7) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

12 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättymi­nen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuu­tuslain mukaiseen toimin­taan liittyvät tehtävät määräytyvät sairaus­vakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräys­ten mukaisesti.

13 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuu­tuslain mukais­ten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintoku­luihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

Lisäetuudet

14 §

Kassa korvaa työterveyshuollon palveluntuottajaksi valitun palveluntuottajan ja julkisen terveydenhuollon tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmu­kaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon pois lukien hammashoidon, fysio – ja psykoterapian korvaukset.

Sairauskassa korvaa vain julkisen terveydenhoidon syöpähoitoja.

Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Hedelmöityshoitoa ei pidetä korvattava­na hoitona. Näissä säännöissä tarkoitettu­na lääkärinä pide­tään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamis­ta 19 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

1) 80 prosenttia lääkärinpalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärin palkkiosta, joka korvataan 5 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota. Jäsenelle korvataan enintään 8 lääkärikäyntiä kalenterivuodessa;

2) 80 prosenttia tutkimus- ja hoitolaitoksen toimistomaksusta, terveyskeskuksen vuosimaksusta, sairaalan ja terveyskeskuksen päiväkirurgiasta peritystä maksusta sekä poliklinikka- ja hoitopäivämak­susta, kuitenkin lisäetuutena hoitopäivämaksusta enintään 34 euroa­ vuoro­kau­del­ta ja enintään 60 vuorokaudelta saman kalenterivuoden aikana;

3) 80 prosenttia lääkärin määräämien lääk­kei­den, klii­nis­ten ravintovalmis­teiden, niitä vastaavien tuotteiden ja perusvoiteiden kus­tannuk­sis­ta silloin kun korvausta on saatu myös saira­us­va­kuu­tuslain nojalla. Korvaus lasketaan
siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu;

4) 80 prosenttia lääkärin määräämästä laboratorio- ja radiologisestatutkimuksesta sekä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta tutkimuksesta­ peritystä maksusta silloin kun tutkimus tai hoito on myös sairausvakuu­tuslain nojalla korvattavaa sekä lääkärin määräämästä psykologin antamasta
hoidosta ja tutkimuk­sesta, kuitenkin fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta
tutkimuksesta lisäetuutena enintään 375 euroa kalenterivuo­dessa ja psykoterapian ja psykologin antaman hoidon ja suorittaman tutkimuksen osalta yhteensä enintään 850 euroa kalenterivuodessa;

5) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle 80 prosenttia hammaslääkärin, erikoishammas­teknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritystä palkkiosta tai maksusta. Hoitotyönä pidetään myös hampai­den tutkimusta, oiko­mishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 375 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista; sekä

6) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle 80 prosenttia lääkärin
tai optikon määrää­mi­en silmälasien hinnasta kahden kalenterivuoden aikana 250 euron enimmäismää­rään asti.

7) apuvälineinä korvataan 40 % lääkärin tai työfysioterapeutin määräämistä tukipohjallisten hinnasta kahden kalenterivuoden aikana 30 euron enimmäismäärään asti.

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu
asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytän­nön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtu­maa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan tai tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

Hoito- ym. laitosten perimiä laitos- ja leikkaussalimaksuja ei korvata. Ulkomailla annettu hoito korva­taan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomes­sa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 2 momentin 2, 4, 5 ja 6 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidet­tävän edustajiston kokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kuluneen vuo­den kustannus­ten muutosta vastaaviksi.

15 §

Jäsenelle maksetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden ajalta näiden sääntöjen 14 §:n mu­kaiset kor­vauk­set.

16 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 1700 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan marraskuussa pidettävän varsinaisen edustajiston kokouksen­ päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien edustajiston kokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi­.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tahi ellei heitä ole jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolin­pesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrä­tä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauk­sesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

17 §

Edellä 14 ja 17 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain sikäli ja siltä osin kuin ne ylittä­vät sairausva­kuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritet­tava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.

18 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyy­den päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyyden aikana syntyneitä kustannuksia.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

19 §

Jos jäsen sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei mak­seta näiden sääntöjen 14 §:n mu­kaista lisä­etuut­ta kysymyksessä olevalta ajalta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 14 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

20 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on koh­tuullista.

21 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa koh­taan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuu­desta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantu­mistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määrää­mään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpi­dettä lukuun ottamatta.

22 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai
14 §:n 3 mo­men­tissa tarkoitet­tua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sai­raan­hoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustan­nuk­sella kor­vausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määrää­mässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voi­daan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

Lisäetuuksien hakeminen ja suorittaminen 

23 §

Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti kassan hallitukselta. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kus­tannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen
on syntynyt.

Jos korvausta ei ole haettu 2 momentin mukaisessa määräajassa, voidaan etuus kuitenkin hallituksen harkinnan mukaan myöntää osittain tai kokonaan, mikäli sen epäämistä on pidet­tävä kohtuuttomana.

Hallituksen on käsiteltävä korvaushakemukset kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelle­taan vakuutus­kassalain 91 §:n säännöksiä.

24 §

Näiden sääntöjen 14 ja 17 §:n mukainen korvaus voidaan 19 §:n estämättä suorittaa täysi­mää­räisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viiväs­tyy kassan jäsenestä riippu­mattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan muun lain kuin sairausvakuutuslain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suoritta­maa korvausta vastaavan osan.

25 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enem­män kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katso­taan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuu­dessa suoritettavis­ta lisäetuuksista.

Muutoksenhaku lisäetuuspäätökseen

26 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

Oman pääoman rahastot 

27 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausil­ta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa edustajiston päätöksen mukaisesti ainoastaan vahviste­tun ta­seen osoit­taman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuk­sesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuiten­kaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

28 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 14, 17-18 §:ssä määrättyjen etuuksien
lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman
suunnitelman mukaisesti; sekä

3) 21 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 % täyden varara­haston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisä­etuuk­si­en lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

Vastuuvelka

29 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumi­en johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvaus­määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finassivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 

30 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finassivalvonnan antamien määräysten mukai­nen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoi­neen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista edustajiston kokousta.

31 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

Tilintarkastus

32 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää edustajiston kokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

Edustajisto

33 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksena toimivalla edustajiston kokouk­sella.

Edus­ta­jis­ton toimi­kausi on 4 kalen­terivuotta.

Edustajiston kokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

34 §

Kassan jäsenet valitsevat edustajistoon vaalipiireittäin yhden edustajan ja varaedustajan kuta­kin alka­vaa 500 jäsen­tä koh­den. Vaalipiirit noudattavat valtakunnallista 1.1.2010 voimaan tullutta aluehallintoviraston aluejakoa siihen mahdollisesti myöhemmin tulleine muutoksineen. Edustajistoon valitaan kuiten­kin aina vähin­tään 10 edus­ta­jaa. Ehdokkaana vaalissa voi olla aino­as­taan kassan jäsen.

Jäsenten edustajien vaalin toimittamiseen liittyvät tarkemmat määräykset annetaan näiden sääntöjen liitteenä olevassa vaalijärjestyksessä.

Edustajan tulee olla kassan jäsen. Edustusoikeus lakkaa, kun edustajan kassan jäsenyys päättyy.

Edustajiston kokouksessa on kullakin jäsenten edustajalla yksi ääni. Edustajiston jäsen ei voi kokouksessa olla edustettuna asiamiehen välityksellä. Kokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

Osakkaat edustavat kokouksessa äänimäärää, joka vastaa läsnäolevien jäsenten edustajien yhteistä ääni­määrää. Osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Osakkaiden yhteinen äänimäärä jakaantuu kokouksessa osakkaiden kesken heidän palveluk­ses­saan edellisen vuoden lopussa olleiden kassan jäsenten lukumäärän suhteessa.

35 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista edustajiston kokousta, joista ensimmäinen pidetään viimeistään huhti­kuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa edustajiston kokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja
tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa edustajiston kokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsen­ten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

36 §

Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen edustajiston kokous on niin ikään pidettävä, jos osakas tai vähintään yksi kym­menesosa jäsenten valitsemista edustajiston jäsenistä, tai Finassivalvonta ­ taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsitte­lyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuk­sen esittämisestä.

37 §

Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen edustajiston kokouksessa käsiteltävässä asiassa siirre­tään jatkokokouk­seen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Edustajiston kokouksen kokouskutsu on lähetettävä postitse edustajiston jäsenille ja osakkaille­. Kassan muut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella.

38 §

Edustajiston kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin edustajiston kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa edustajiston ko­kouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli edustajiston ko­koukses­sa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoi­tet­tava ko­kouskutsussa.

Jos edustajiston kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pää­asial­li­nen sisältö mainittava kokouskutsussa.

39 §

Edustajiston kokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Edustajiston kokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mieli­pide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten men­nessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannatta­neet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksy­mistä.

40 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtä­väksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa edustajiston kokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Edustajis­ton­ko­kous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen edustajis­ton kokouksen koolle kutsumises­ta mää­rät­tyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia edustajiston kokouksen käsiteltä­väk­si, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokous­kut­suun.

41 §

Edustajiston kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioi­keu­te­tut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänes­tetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouk­sessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeis­tään kah­den viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan näh­tävä­nä.

Hallitus

42 §

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtai­nen varajäsen.

Hallituksen valitsee edustajisto. Kassan jäsenet valitsevat kolme varsinaista hallituksen jäsen­tä varajäseni­neen. Osakas valitsee kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen. Hallituksen jäsenen ja varajäsenen ero­amisikä on 70 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja eroaa hallituksesta joka vuosi yksi kassan jäsenten valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen sekä yksi osakkaan valitse­ma varsinainen jäsen varajäsenineen.

43 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukai­sesta järjestämi­sestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkärit sekä määrätä heidän toimenhoi­tonsa ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjes­tetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 52 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjoh­ta­jalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle edustajiston kokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakerto­muksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koske­viksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 51 §:n mukaisesti.

44 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan

kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kan­nattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

45 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjoh­taja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erik­seen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merki­tyksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

Kassanjohtaja

46 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huoleh­dittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Asiantuntijalääkäri

47 §

Kassalla tulee olla ainakin yksi asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketie­teel­lise­nä asiantuntijana.

Kassan nimenkirjoitus

48 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

Varojen sijoittaminen ja lainanotto 

49 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoi­tukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edelly­tyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan­ suostumusta olla suu­rempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutus­maksutulosta.

Osakkaan velvollisuuksien muuttaminen

50 §

Jos osakas haluaa muuttaa 8 §:n 2 momentissa mainittua kannatusmaksua tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvoituksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimas­sa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toi­menpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 mo­mentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.

Jakautuminen

51 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

Kassan purkaminen

52 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllätavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttä­nyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsen­määrä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos edustajisto on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

53 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuu­kaudelta suorittamiensa jäsen­maksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi edustajiston kokous kahden kol­masosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoituk­seen.

Fiva 17.2.2020