Tradekan sairauskassa on työsuhde-etusi

Etuja jäsenille

Tradekan sairauskassa on työpaikkakassa, joka maksaa sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja sääntöjensä mukaisia lisäetuuksia jäsenilleen.

Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa oleva työntekijä tulee sairauskassan jäseneksi koeajan jälkeen. Tällöin saat uuden Kela-kortin, jossa on työpaikkakassan numero 48015 kääntöpuolella. Vähintään kuusi kuukautta kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa oleva tulee kassan jäseneksi koeajan jälkeen. Jäsenyyden edellytyksenä on, että henkilön viikkotyöaika on vähintään 21 tuntia.

Tradekan sairauskassan jäsenyys lakkaa, kun työsuhteesi päättyy. Tämä jälkeen Kela lähettää sinulle uuden kortin. Kela-korttia, jossa työpaikkakassan numero 48015, ei saa enää käyttää jäsenyyden päätyttyä.

Jäsenmaksu sääntöjen mukaan on 0,75 % palkasta, kuitenkin enintään 420 € kalenterivuodessa.

Sopimuspaikat

Kassan hallinto

Tradekan sairauskassalla on edustajisto ja hallitus. Kassan edustajistoon kuuluu 14 edustajaa, joilla on henkilökohtaiset varaedustajat. Edustajat valitaan vaalipiireittäin, joita ovat valtiolliset läänit. Edustajiston toimikausi on neljä vuotta.

Kassan hallitukseen kuuluu kolme osakkaiden ja kolme jäsenten valitsemaa jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.

Valvonta

Kassan toimintaa valvoo Kelan etuuksien osalta Kela ja Finanssivalvonta vastaa sairauskassojen vakavaraisuuden valvonnasta.

Lainsäädäntö

Sairauskassan toimintaa sääntelee lainsäädäntö

  • Vakuutuskassalaki (948/2021)
  • Laki eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021)
  • Kirjanpitolaki (1336/97, myös KPL)
  • Kirjanpitoasetus (1339/97, myös KPA)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutuskassan ja eläkesäätiön tilinpäätöksestä (1336/2002, myös STMtpA)
  • Sairausvakuutuslaki (1224/2004, myös SVL)
  • Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005, myös kuntoutuslaki)

Tradekan sairauskassan säännöt

Yleiset määräykset

1 §

Vakuutuskassan nimi on Tradekan sairauskassa.

Kassan kotipaikka on Helsinki.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjenmukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finassivalvonnalle. Kassan sairausva­kuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa tulee olla vähintään 300 jäsentä.

Toimintapiiri ja jäsenyys

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat osakasluettelossa mainittuihin yhtiöihin tai yhteisöihin työsuhteessa olevat henkilöt sekä tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt. Yhtiötä kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi.

Osakasluettelo on julkinen ja se on nähtävissä Tradekan sairauskassan internetsivuilla.

Osakasluettelon muutoksista ilmoitetaan viipymättä Finanssivalvonnalle.

Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa osakkaalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa. Hallitus päättää pääasiallisen toimeentulon rajat. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi.

Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja vakuutussuhde on pakollinen. Kassan hallituksen tehtävänä on todeta liittymisedellytysten olemas­saolo. Kassan vakuutetuksi liittyminen on kuitenkin vapaaehtoista niiden osakkaaseen työsuhteessa olevien henkilöiden osalta, jotka ovat työsuhteessa silloin, kun yhtiö liittyy kassan toimintapiiriin. Vakuutetuksi on liityttävä kuuden kuukauden kuluessa kassan toimintapiiriin liittymisen jälkeen.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa kassan vakuutetuksi hakemisen myös niille osakkaaseen työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät aikaisemmin ole liittyneet kassan vakuutetuiksi.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään sähköpostilla kassan säännöt. 

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internet sivustoilla.

Kassasta eroaminen ja erottaminen

5 §

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.

6 §

Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.

Osakasta ei voida erottaa kassasta.

7 §

Vakuutetulla tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

Vakuutusmaksut

8 §

Kassan vakuutusmaksu on 0,75 prosenttia vakuutetun osakkaalta tai tältä sairauskassalta saamasta ennakkoperintä­lain (1118/1996) alai­sesta palkasta, kuitenkin enintään 420 euroa kalen­teri­vuo­dessa. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta tai lomaltapaluurahasta ei peritä vakuutusmaksua. Vakuutusmaksun vuo­tuista enim­mäismäärää voidaan marraskuussa pidettä­vän edustajiston kokouk­sen pää­töksel­lä tarkis­taa seuraavan vuoden alusta lukien yleisen palkkatason muutosta vastaa­vasti.

Kukin osakas suorittaa kassalle vakuutusmaksuna 0,22 prosenttia vakuutetuille maksamistaan
ennakkope­rintälain alaisista pal­koista. Lisäksi Tradeka-Yhtiöt Oy maksaa lisävakuutusmaksuna 0,65 prosenttia omistamiensa yhtiöiden vakuutetuille maksamista ennakkoperintälain alaisista palkoista.

9 §

Osakas pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta ja tilittää sen kassalle palkanmaksun yh­teydessä.

Osakas tilittää vakuutusmaksun sairauskassalle kuukausittain viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä.

Sairauskassa laskuttaa lisävakuutusmaksun Tradeka-Yhtiöt Oy:ltä kuukausittain.

10 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mai­nittua vakuutusmak­sua enintään 25 prosentilla. Maksun muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin to­teutettava sääntömuutoksena.

Sairausvakuutuslain mukainen toiminta

11 §

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuis­sa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuk­sista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa; sekä

6) tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä.

7) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

12 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättymi­nen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuu­tuslain mukaiseen toimin­taan liittyvät tehtävät määräytyvät sairaus­vakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräys­ten mukaisesti.

13 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuu­tuslain mukais­ten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintoku­luihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

Lisäetuudet

14 §

Kassa korvaa työterveyshuollon palveluntuottajaksi valitun palveluntuottajan ja julkisen terveydenhuollon tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen takia on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon pois lukien hammashoidon, fysio- ja psykoterapian korvaukset sekä hieronnan. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.

Hedelmöityshoitoa ei pidetä korvattavana hoitona. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 19 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Sairauskassa korvaa vain julkisen terveydenhoidon syöpähoitoja.

Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Hedelmöityshoitoa ei pidetä korvattava­na hoitona. Näissä säännöissä tarkoitettu­na lääkärinä pide­tään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamis­ta 17 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

1) 80 prosenttia lääkärinpalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärin palkkiosta, joka korvataan 5 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota.

2) 80 prosenttia tutkimus- ja hoitolaitoksen toimistomaksusta, terveyskeskuksen vuosimaksusta, sairaalan ja terveyskeskuksen päiväkirurgiasta peritystä maksusta sekä poliklinikka- ja hoitopäivämak­susta, kuitenkin lisäetuutena hoitopäivämaksusta enintään 34 euroa­ vuoro­kau­del­ta ja enintään 60 vuorokaudelta saman kalenterivuoden aikana;

3) 80 prosenttia lääkärin määräämien lääk­kei­den, klii­nis­ten ravintovalmis­teiden, niitä vastaavien tuotteiden ja perusvoiteiden kus­tannuk­sis­ta silloin kun korvausta on saatu myös saira­us­va­kuu­tuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu;

4) 80 prosenttia hieronnasta, kun hoidon antaja on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin koulutetuksi hierojaksi, fysioterapeutiksi tai kuntohoitajaksi, 80 prosenttia lääkärin määräämästä laboratorio- ja radiologisestatutkimuksesta sekä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta tutkimuksesta­ peritystä maksusta silloin kun tutkimus tai hoito on myös sairausvakuu­tuslain nojalla korvattavaa sekä lääkärin määräämästä psykologin antamasta
hoidosta ja tutkimuk­sesta, kuitenkin fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta
tutkimuksesta ja hieronnasta lisäetuutena enintään 375 euroa kalenterivuo­dessa ja psykiatrin määräämän psykoterapian ja psykologin antaman hoidon ja suorittaman tutkimuksen osalta yhteensä enintään 1 000 euroa kalenterivuodessa;

5) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle 80 prosenttia hammaslääkärin, erikoishammas­teknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritystä palkkiosta tai maksusta. Hoitotyönä pidetään myös hampai­den tutkimusta, oiko­mishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 500 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista; sekä

6) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle 80 prosenttia lääkärin
tai optikon määrää­mi­en silmälasien hinnasta kahden kalenterivuoden aikana 250 euron enimmäismää­rään asti.

7) apuvälineinä korvataan 40 % yksilöllisesti, mittojen mukaan tehtyjen tukipohjallisten hinnasta kahden kalenterivuoden aikana 30 euron enimmäismäärään asti.

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu
asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytän­nön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtu­maa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan tai tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

Hoito- ym. laitosten perimiä laitos- ja leikkaussalimaksuja ei korvata. Ulkomailla annettu hoito korva­taan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomes­sa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Jos palvelu on hankittu työnantajan tarjoaman henkilöstöetuuden perusteella, korvataan vakuutetulle aiheutuneesta omavastuuosuudesta sääntöjen mukaisesti.

Edellä 2 momentin 2, 4, 5 ja 6 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidet­tävän edustajiston kokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kuluneen vuo­den kustannus­ten muutosta vastaaviksi.

15 §

Vakuutetulle maksetaan sairausvakuutuslain mukaisilta päivärahajaksojen ajalta näiden sääntöjen mu­kaiset kor­vauk­set.

16 §

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 1700 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan marraskuussa pidettävän varsinaisen edustajiston kokouksen­ päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien edustajiston kokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi­.

Hautausavustus maksetaan vainajan palkkatilille.

17 §

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia kassa suorittaa vain sikäli ja siltä osin kuin ne ylittä­vät sairausva­kuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritet­tava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.

18 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.

Lisäetuuksia koskevat rajoitukset

19 §

Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden tai lomautuksen vuoksi, hänelle ei makseta näiden sääntöjen kohdassa 14§:n mukaisia lisäetuuksia. Poikkeuksena tähän, lisäetuuksia suoritetaan vakuutetuille, joilla on oikeus sairausvakuutus- tai muun lain mukaiseen päivärahaan tai ansionmenetyskorvaukseen. Lisäetuuksia voidaan myös suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

20 §

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on koh­tuullista.

21 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa koh­taan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuu­desta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantu­mistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määrää­mään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpi­dettä lukuun ottamatta.

22 §

Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustan­nuk­sella kor­vausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voi­daan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

Lisäetuuksien hakeminen ja suorittaminen

23 §

Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemuksessa tai sen liitteessä on annettava tiedot, jotka ovat tarpeen sairauskassan korvausvastuun arvioimiseksi.

Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun kustannus on syntynyt. Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan tai tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

Jos korvausta ei ole haettu 2 momentin mukaisessa määräajassa, voidaan etuus kuitenkin hallituksen harkinnan mukaan myöntää osittain tai kokonaan, mikäli sen epäämistä on pidet­tävä kohtuuttomana.

Hallituksen on käsiteltävä korvaushakemukset kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelle­taan vakuutus­kassalain 6 § luvun 8§ :n säännöksiä.

24 §

Näiden sääntöjen 14 – 16 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysi­mää­räisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viiväs­tyy vakuutetusta riippu­mattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suoritta­maa korvausta vastaavan osan.

25 §

Jos kassan vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enem­män kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katso­taan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuu­dessa suoritettavis­ta lisäetuuksista.

Muutoksenhaku lisäetuuspäätökseen

26 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 90 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen lähettämisestä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Helsingin käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Oman pääoman rahastot 

27 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausil­ta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa edustajiston päätöksen mukaisesti ainoastaan vahviste­tun ta­seen osoit­taman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuk­sesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuiten­kaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

28 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 14 – 18 §:ssä määrättyjen etuuksien
lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman
suunnitelman mukaisesti; sekä

3) 19 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 % täyden varara­haston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisä­etuuk­si­en lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

Vastuuvelka

29 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumi­en johdostasuoritettavia, maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnanmääräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 

30 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finassivalvonnan antamien määräysten mukai­nen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoi­neen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista edustajiston kokousta.

31 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun. 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

Tilintarkastus

32 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää edustajiston kokous.

Edustajisto

33 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksena toimivalla edustajiston kokouk­sella.

Edus­ta­jis­ton toimi­kausi on 4 kalen­terivuotta.

Edustajiston kokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

34 §

Vakuutetut valitsevat keskuudestaan edustajistoon vaalipiireittäin yhden edustajan ja varaedustajan kuta­kin alka­vaa 500 jäsen­tä koh­den. Vaalipiirit noudattavat valtakunnallista 1.1.2010 voimaan tullutta aluehallintoviraston aluejakoa siihen mahdollisesti myöhemmin tulleine muutoksineen. Edustajistoon valitaan kuiten­kin aina vähin­tään 10 edus­ta­jaa. Ehdokkaana vaalissa voi olla aino­as­taan vakuutettu. Edustajistoon ei voida valita hallituksen jäsentä.

Edustajiston vaalin toimittamiseen liittyvät tarkemmat määräykset annetaan näiden sääntöjen liitteenä olevassa vaalijärjestyksessä.

Edustusoikeus lakkaa, kun edustajan vakuutussuhde päättyy. Edustajiston jäsenille ja varajäsenille ei suoriteta palkkiota.

Edustajiston kokouksessa on kullakin jäsenten edustajalla yksi ääni. Edustajiston jäsen ei voi kokouksessa olla edustettuna asiamiehen välityksellä. Edustajiston jäsen voi käyttää avustajaa.

Osakkaat edustavat kokouksessa äänimäärää, joka vastaa läsnäolevien jäsenten edustajien yhteistä ääni­määrää. Osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Osakkaiden yhteinen äänimäärä jakaantuu kokouksessa osakkaiden kesken heidän palveluk­ses­saan edellisen vuoden lopussa olleiden kassan jäsenten lukumäärän suhteessa.

35 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista edustajiston kokousta, joista ensimmäinen pidetään viimeistään huhti­kuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa edustajiston kokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja
tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa edustajiston kokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsen­ten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

36 §

Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen edustajiston kokous on niin ikään pidettävä, jos osakas tai vähintään yksi kym­menesosa jäsenten valitsemista edustajiston jäsenistä, tai Finassivalvonta ­ taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsitte­lyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuk­sen esittämisestä.

37 §

Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen edustajiston kokouksessa käsiteltävässä asiassa siirre­tään jatkokokouk­seen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Edustajiston kokouksen kokouskutsu on lähetettävä postitse tai sähköpostilla edustajiston jäsenille ja osakkaille­. Kassan muut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella.

38 §

Edustajiston kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin edustajiston kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa edustajiston ko­kouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli edustajiston ko­koukses­sa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoi­tet­tava ko­kouskutsussa.

Jos edustajiston kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pää­asial­li­nen sisältö mainittava kokouskutsussa.

39 §

Edustajiston kokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Edustajiston kokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mieli­pide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten men­nessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannatta­neet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksy­mistä.

Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on muutosten vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas on edustajiston kokouksessa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaista on useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen edustajiston kokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina edustajiston kokouksessa.

40 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtä­väksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa edustajiston kokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Edustajiston kokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen edustajis­ton kokouksen koolle kutsumises­ta mää­rät­tyä asiaa käsittelemään.

Vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia edustajiston kokouksen käsiteltä­väk­si, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokous­kut­suun.

41 §

Edustajiston kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä läsnäolleet äänioi­keu­te­tut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänes­tetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouk­sessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeis­tään kah­den viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen ja osakkaiden näh­tävä­nä. Osakkailla ja vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä

Hallitus

42 §

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtai­nen varajäsen.

Hallituksen valitsee edustajisto. Kassan jäsenet valitsevat kolme varsinaista hallituksen jäsen­tä varajäseni­neen. Osakas valitsee kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja eroaa hallituksesta joka vuosi yksi kassan jäsenten valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen sekä yksi osakkaan valitse­ma varsinainen jäsen varajäsenineen.

43 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukai­sesta järjestämi­sestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa toimitusjohtaja sekä kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoi­tonsa ehdoista;

2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) vastata, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjes­tetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle edustajiston kokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakerto­muksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koske­viksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen

44 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja tai vakuutusmatemaatikko ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kan­nattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

45 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjoh­taja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erik­seen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merki­tyksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

Toimitusjohtaja

46 §

Kassan toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huoleh­dittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4. luvun 13§:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä

Kassan nimenkirjoitus

47 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

Varojen sijoittaminen ja lainanotto 

48 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoi­tukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

Osakkaan velvollisuuksien muuttaminen

49 §

Jos osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvoituksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos osakkaan antama vakuutuskassalain2. luvun3 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimas­sa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle. Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toi­menpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 mo­mentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.

Jakautuminen

50 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

Lakisääteinen selvitystila ja purkaminen

51 §

Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämientoimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9. luvussa säädetään.

Kassa on asetetta selvitystilaan ja purettava:

1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttä­nyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että luku­määrä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelankattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia

4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat

5) jos se on sääntöjensä mukaan purettava

6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

52 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuu­kaudelta suorittamiensa jäsen­maksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi edustajiston kokous kahden kol­masosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoituk­seen.

Fiva 6.6.2022

Osakasluettelo

Osuuskunta Tradeka                                           0196885-7

Restel Fast Food Oy                                            2538302-8

Restel Liikenneasemat Oy                                  2040558-2

Restel Mexican Food Oy                                     289713-3

Restel Oy                                                            0828237-2

Restel Ravintolat Oy                                           0658353-4

Tradeka-sijoitus Oy                                             2439460-6

Tradeka-Yhtiöt Oy                                              2575742-1

Lehtipiste Oy                                                      2536280-9

Med Group Oy                                                    2080120-0

Paletti Oy                                                             0733095-0

Restel Fresh Food Oy                                          3006700-3

Tradecare Oy                                                       2898629-7

Med Group Ensihoitopalvelu Oy                      0126994-1

Yhdessä Huomiseen Oy                                      2838571-5

Mikkelin Hoivapalvelut Pelakuu Oy                 1438965-1

Tradecar Oy                                                        3173360-2

A-Katsastus Group Oy                                        1980440-4

A-Katsastus Oy                                                   1959705-4

Ajovarma Oy                                                       1033613-0

Karto Oy                                                              174431-9

Putinki Oy                                                            1040942-4

Restel Casual Oy                                                3249553-8

CPR Finland Oy                                                     0907693-3

Hangon Makaronitehdas Oy                              2334826-1

Jonathan Ravintolapalvelut Oy                         1700216-8